Asiakkuudenhallintajohtaja Hanna kertoo olleensa aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja siitä, miten laitteet toimivat ja mitä ne ovat “syöneet”. Niinpä jo lukiossa hän valitsi pitkän matematiikan ja fysiikan, sillä hän ajatteli lähtevänsä opiskelemaan teknistä alaa. Tekninen asiakaspalvelijamme Unna kertoo, ettei IT-ala ole koskaan ollut varsinaisesti hänen tähtäimessään, vaikka tietokoneen kimpussa on oltu siitä asti, kun ensimmäinen perheen yhteinen tietokone saapui kotiin. Kehitys- ja laadunvarmistuspäällikkömme Milla puolestaan kävi aikanaan kaupallisen koulutuksen matkailualalle, mutta alan työllisyystilanne oli tuolloin todella heikko. Jatkokouluttautuminen ammattikorkeakoulussa oli muutoinkin hänen tähtäimessään, ja IT-ala oli silloin vahvana vaihtoehtona tuotantotalouden ohella.
Hanna: “Päädyinkin lukion jälkeen opiskelemaan tradenomiksi Kajaanin ammattikorkeakouluun. En ollut valmis lähtemään pois Kajaanista, joten alakohtaisen työpaikan löytäminen oli haasteellista, sinnikkään hakupapereiden lähettelyn tuloksena sain kuitenkin työpaikan ja pääsin kesäkuussa töihin Osuuskauppa Maakuntaan Kajaaniin. Samana kesänä huomasin, että Kajaanin ammattikorkeakoulussa on jälkihaku tietotekniikan insinöörin koulutusohjelmaan. Hain opiskelupaikkaa, kävin pääsykokeissa ja aloitin insinöörin opinnot. Tietotekniikan insinööriksi valmistuin 2006 ja hain alakohtaista työpaikkaa tietämättä siitä, mitä halusin isona tehdä. Hain kahta hyvin erilaista työtehtävää: ohjelmistotestaajan paikkaa suurehkossa ohjelmistotalossa ja myyntihenkilön paikkaa pienemmässä ohjelmistotalossa. Päädyin viimeisimpään vaihtoehtoon, ja aloitin myyntipäällikkönä Ebsolut Oy nimisessä kajaanilaisessa ohjelmistoalan yrityksessä.”
Unnan tarina alkaa myös jo lukiosta, sillä jatko-opintomahdollisuuksia miettiessä, kun ei tiennyt mitä isona haluaisi tehdä, päätyi hän puoliksi arpomalla peliohjelmoinnin perässä tradenomiopintoihin tietojenkäsittelyn puolelle.
“Peliala jäi taakse useammasta syystä, mutta harjoittelun ja oman kiinnostuksen kautta päädyin nettisivukehityksen pariin – joitakin vuosia upposi dynaamisten nettisivujen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Näiden ohella olen päässyt kokeilemaan muitakin sekalaisia hommia – markkinointia, huolto- ja tukiaineiston kasaamista, asiakaspalvelua.”
Milla: “Ratkaiseva hetki valinnalle oli se, kun huomasin, että jopa alle 10-vuotiaat lapset puhuivat sujuvasti ”aateekoota” ja minä en ymmärtänyt sanaakaan, tuskin osasin käynnistääkään tietokonetta. Lisäksi tunnistin, että tietotekniikka on alalla kuin alalla taustalla, joten alan raameissa olisi mahdollista tehdä hurjan paljon erilaisia työtehtäviä. Ja näin se on ollutkin, sillä tulin alalle aluksi tekemään kemian teollisuudelle tuotannon analysointijärjestelmää. “
Unnan reitti opinnoista Herman IT:lle kulkee konsernin sisaryhtiön, Kaisanetin, kautta. Siellä hän työskenteli tietoliikenneasiantuntijana, eli tuttavallisemmin teknisenä tukena operaattoritoiminnassa.
“Työtehtäviä oli tarjolla paljon ja niiden avulla sain useita näkökulmia niin kuluttajien laajakaistapalveluihin kuin yrittäjien IT-ratkaisuihin. Herman IT:lle siirtyessäni kuluttaja- ja operaattoripuolet jäivät pois, mutta Service Desk toiminta jäi tuttuna työnä.”
Hanna ja Milla ovat edelleen samalla Ebsolut-polulla, jolle aikoinaan lähtivät, sillä työuran alkuaikoina Kainuun Puhelinosuuskunta KPO osti Ebsolutin ja myöhemmin Ebsolut fuusioitiin nykyiseen työnantajaan Herman IT:hen.
Hanna: “Tämä polku on ollut erittäin mielenkiintoinen, eikä todellakaan tunnu siltä, että polkua olisi kohta tallattu 16 vuotta. Mikä minut on saanut olemaan samassa yrityksessä näin pitkään? Olen ihminen, joka tylsistyy, jos päivät ja työtehtävät ovat samanlaisia – kautta työurani olen saanut vaikuttaa työtehtäviini ja niitä on kehitetty yhteistyössä kanssani – työtehtävien vaihtelevuus ja työuralla eteenpäin pääseminen ovat ne asiat, jotka minua motivoivat. Työssä pitää olla tarpeeksi haasteita ja sen pitää olla mielenkiintoista. IT-ala tarjoaa kyllä näitä molempia aivan riittämiin. Hanna on työtehtävissään toiminut niin myynnissä, markkinoinnissa kuin teknisen tiimin vetäjänä ainoana naisena tiimissä”
Milla: ” Olen ollut IT-alalla jo yli 20 vuotta ja alan vaihto ei ole käynyt mielessäkään! Työtehtävien puolesta oilen ollut mukana ohjelmistosuunnittelussa, käyttöönotoissa, kouluttamassa, käyttötuessa, Herman IT:n ensimmäisenä palvelupäällikkönä, hallinnollisena palvelupäällikkönä, hallintopäällikkönä ja tänä päivänä kehitys- ja laadunvarmistuspäällikkönä. Monipuoliset työtehtävät ovat erittäin suuri rikkaus ja etu nykyisissä (ja tulevissa) työtehtävissä. Lisäksi mielenkiinto alalle on säilynyt ja itsensä kehittäminen jatkuu edelleen, tällä kertaa YAMK:ssa tietojenkäsittelyn ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa.”
Kun pohditaan alkuperäistä aihetta: naisena IT-alalla, niin Hanna kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan IT-alaa, vaikka ala on perinteisesti hyvin miesvaltaista. Myös Unna ja Milla toivovat naisten tähtäävän IT-alalle suuremmissa määrissä.
Hanna: “Voin puhua ainoastaan omasta kokemuksestani, mutta minut on otettu alalla hyvin vastaan eikä ammattitaitoani ole väheksytty. Minua ei ole ikinä tytötelty väheksyttävästi tai kohdeltu muutoin väärin. Tosin kynteni olen joutunut näyttämään, eli helpommalla en ole päässyt kuin mies vastaavassa tilanteessa. Minua tässä työssä on kenties auttanut se, että ymmärrän helposti suuria kokonaisuuksia ja pystyn päässäni ”piirtämään” syy-seuraus-ketjuja ja vaikka en olekaan tekninen ihminen, niin ymmärrän tekniikkaa ja sen lainalaisuuksia melko hyvin.”
Unna: “Tilanteet, joissa olen ainoa nainen talossa ovat onneksi jatkuvasti vähentyneet – yleensä on ollut ainakin yksi naispuolinen työkaveri, parhaimmillaan useampi ja heitäkin korkeammalla hierarkiassa. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, minut on otettu vastaan työyhteisöissä parhaimmillaan kannustavasti, pahimmillaan sopivan neutraalisti. Tilanne on varovaisen optimistinen, mutta parannettavaa on paljon.”
Milla: “Yleisesti IT-alan mielikuva on ollut se, että henkilöt istuvat vain koneella, ovat ehkä hieman introvertteja ja puhuvat outoa koodikieltä. Henkilöt mielletään yleensäkin miespuolisiksi ja vastaavasti naiset alalla ovat vähintäänkin erikoisia. Oletus IT-alalla pärjäämisestä on ollut se, että pitää olla nero – hurja Einstein – mutta alalla ei tarvita muuta kuin loogista ajattelukykyä, tiedon etsimisen ja sen soveltamisen taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti, mutta myös osana tiimiä. Onneksi nykyään mielikuvat ovat kuitenkin jo muuttuneet ja myös naiset ovat pikkuhiljaa enenevissä määrin hakeutuneet alalle. “
Unna toteaa, ettei naisten vähäisyys IT-alalla ole hänen mielestään iso mysteeri. Tyttöjen ja naisten tietotekniikan käyttöön suhtaudutaan edelleen aliarvioivasti ja ala-arvoisesti – samat selitykset ja muka-teoriat on kuultu myös matematiikan tunneilla. Kun samat asiat tai sanat toistuvat tarpeeksi usein, niin jossain vaiheessa moni alkaa itsekin uskomaan niihin, riippumatta totuudesta. Liian usein tytöt ja naiset hätyytellään pois ongelmatilanteista, sen sijaan, että heitä kannustettaisiin itse tutkimaan, selvittämään ja ratkaisemaan. Mitä tulee osaamiseen tai taitoihin, ei myöskään Unna ole niissä nähnyt merkittäviä kuiluja tai eroja sukupuolten välillä. Talon kovimpana osaajana ei aina vakiona ole mies.
“Jos jokin selkeä erottava tekijä on keksittävä, niin se osuu selkeästi työyhteisöön ja sen vaikutuksiin. Kun olet ainoa naispuolinen henkilö huoneessa, voi muiden käyttäytyminen ja jutut vaatia eri tavalla paksumpaa ihoa sekä tarkemmin harkittua lähestymistapaa ja suhtautumista. Kun työporukka on vähän monipuolisempi, niin tunnelma pysyy kevyempänä, rakentavampana ja kannustavana, sekä konflikteihin on helpompi löytää joko ratkaisu tai vähintään vertaistuki.”
Milla kannustaa kaikkia alaa harkitseville tarttumaan rohkeasti alan tarjoamiin mahdollisuuksiin, sillä IT-alalla on valtavan paljon vaihtoehtoja, joista varmasti jokaiselle sopiva tehtäväkenttä löytyy. Keskustelujen päätteeksi voimme kaikki nyökytellä hyväksyvästi sille, etteivät naiset ole yhtäkkiä IT-alalle ilmestyneet, vaan meillä on pitkä historia.
Blogitekstin on koonnut Herman IT:n markkinointisuunnittelija Hannele Haataja.